Yhteiskunnan tuki (Samhällets stöd, SoL och LSS)

Svensk version av sidan

Henkilöilä, joila on toimintarajotus, on oikeus erikoisheen tukheen yhteiskunnalta. Tämä jällaa sekä raahvaita ette lapsia. Täältä sie saatat lukea niistä laista, jokka jällaavat tuele. Teksti on yksinkertasela kielelä (lättläst).

Se, mitä tukea sie voit saa, riippuu siittä, mikä toimintarajotus sulla on ja kuinka paljon se vaikuttaa sinun arkipäivän elämhään.

Kunta on vastuussa arkipäivän tuesta. Rekiuuni on vastuussa terhveys- ja siukkahoijosta, kun esimerkiks habiliteerinki.

Tuen ja hoijon lait

On olemassa olletikki kolme lakia, jokkaa jällaavat tukheen ja hoithoon:

  • Terhveys- ja siukkahoitolaki (Hälso- och sjukvårdslagen, HSL)
  • Sosiaalipalvelunlaki (Socialtjänstlagen, SoL)
  • Laki vissitten toimintarajotheitten tuesta ja palvelusta (Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade, LSS).

Terhveys- ja siukkahoijonlaki (HSL)

Terhveys- ja siukkahoijonlaissa seisoo, mitä hoitoa sulla on oikeus saa rekiuunilta, kunnalta ja muilta hoijonantajilta.

Laissa seisoo kans, kuka voipi saa hoitoa. Habilitering & Hälsa on osa Region Stockholmin hoitoa.

Rekiuuni pittää tarjota monenlaista apua sulle, jolla on toimintarajotus. Se voipi olla esimerkiks:

  • habiliteerinki
  • apuvälinheitä
  • tulkkauspalvelu arkipäivän tulkkauksheen.

Laissa seisoo kans hoitotakkuusta. Se koskee sitä, ette sulla on oikeus saa hoitoa tietyn aijan aikana.

Sosiaalipalvelulaki (SoL)

Sosiaalipalvelulaki sannoo, ette henkilöilä, joila on toimintarajotus ja heän sukulaisila on oikeus saa kunnalta tukea.

Se, minkälaista tukea saapi, riippuu sinun tarpheista. Asia koskee sitä, ette sie piät saattaa ellää kun muutki.

Kunnan tuki sanothaan tavalisesti avustuksi. Sie voit hakea usseita erinlaisia tukia. Esimerkkiä tuista on:

  • asumistuki
  • kontaktihenkilö
  • saattaja
  • asuminen missä on erikoispalvelu
  • rahhaa – toimheentulotuki – asumisheen, ruokhaan ja muuhun mitä sie tarttet.

Sie haet sosiaalipalvelulain mukhaan tukea siittä kunnasta missä sie asut. Sie joka asut Stokholmin kaupunkissa, haet tukea sinun kaupunkiosasta.

Huoltajat, uskottu mies, holhoojat eli eunvalvojat voivat hakea tukea.

Sie joka olet täyttäny 15 vuotta, saatat itte hakea tukea. Sie et saata hakea rahhaa.

Hakemuksen sie saatat tehhä suulisesti eli kirjotuksessa.

Tuen ja palvelun laki vissile joila on toimintarajotuksia

Vissitten toimintarajotheitten laki tuesta ja palvelusta (LSS) sannoo, ette henkilöt, joila on laajat toimintarajotheet saattavat hakea tukea. Laaja tarkottaa, että toimintarajotus pittää vaikuttaa paljon elämhään. Sen pittää kans pysyä koko elämän aikana eli pitkän aijan.

Laki jällaa kolmele eri ryhmäle. Laissa näitä ryhmiä kuttuthaan henkilöpiiriks (personkrets):

  1. Henkilöt joila on järjelinen toimintarajotus ja henkilöt joila on autismi.
  2. Henkilöt, jokka on onnettomuuessa eli sairhauuvessa raahvaana saanheet aivotärhväyksen, ja missä aivotärhväys on vakava.
  3. Henkilöt, joila on muita suuria toimintarajotheita, jokka antavat paljon vaikeuksia elämässä.

Tuki pittää auttaa antamhaan henkilöle hyvän elämän.

Sie voit hakea 10 eri tukimuotoa. Niitä kuttuthaan insatsiks, ja niihin kuuluvat muun muassa:

  • kontaktihenkilö
  • vuorottelupalvelu (avlösarservice) ja saattajapalvelu
  • henkilökohtanen asistansi
  • lyhyaijanolo
  • joka päivän aktiviteetit
  • asuminen perhekoissa eli asunossa, jossa on erikoispalvelu.

Sie haet siittä kunnasta missä sie asut tukea lain mukhaan joka koskee Vissitten toimintarajotheitten tukea ja palvelua (LSS).

Huoltajat, uskottu mies, holhoojat eli eunvalvojat voivat hakea tukea.

Sie joka olet täyttäny 15 vuotta, saatat hakea tukea itte.

Sie voit tehhä hakemuksen suulisesti tai kirjotuksela.

Koordineerattu yksityisen suunitelma

Henkilöt jokka saavat tukea kunnalta ja rekiuunilta saattavat saa koortineeratun yksityisen plaanin (samordnad individuell plan, SIP).

Koortineerattu yksityisen plaani pittää olla apuna sulle ja sinun läheisile, jolla planeeraatta ja koortineeraatta apua eri suunista. Tämä jällaa esimerkiks, jos sie saat tukea sekä habiliteerinkistä ette sosiaalipalvelusta.

Koortineerattu yksityisen plaani pittää olla selvä ja pittää muun muassa käsitellä näitä:

  • mitä insatsia sie piät saat
  • kuka on vastuussa insatsista
  • kuinka suunitelmaa pittää seurata ylös.

Jos sulla on kontaktia Vakkuutuskassan (Försäkringskassan) ja Työvälitystoimiston  (Arbetsförmedlingen) kans, ne saattavat kans olla mukana koortineeratussa henkilökohtaisessa plaanissa.