Yhteiskunnan tuki (Samhällets stöd, SoL och LSS)
Svensk version av sidan
Kaikilla, joilla on jokin toimintarajoite, on oikeus saada erityistä tukea yhteiskunnalta. Tämä koskee sekä aikuisia että lapsia. Täällä on tietoa siitä, mitä lakeja tukeen sovelletaan. Teksti on laadittu helpolla kielellä (lättläst).
Se, mitä tukea voit saada, riippuu toimintarajoitteestasi ja siitä, missä määrin se vaikuttaa päivittäiseen elämääsi.
Kunnalla on vastuu arjen tilanteissa annettavasta tuesta. Alueella (Region) on vastuu terveyden- ja sairaanhoidosta, esimerkiksi kuntoutuksesta.
Lait, joissa on määräyksiä tuesta ja hoidosta
Tukeen ja hoitoon sovelletaan ennen kaikkea seuraavia kolmea lakia:
- terveyden- ja sairaanhoitolaki (Hälso- och sjukvårdslagen, HSL)
- sosiaalipalvelulaki (Socialtjänstlagen, SoL)
- LSS-laki eli laki eräille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palveluista (Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade, LSS).
Terveyden- ja sairaanhoitolaki (Hälso- och sjukvårdslagen, HSL)
Terveyden- ja sairaanhoitolaissa on määräyksiä siitä, mitä hoitoa sinulla on oikeus saada alueelta, kunnalta ja muilta hoidonantajilta.
Laissa on myös määräyksiä siitä, ketkä pääsevät osallisiksi hoidosta. Habilitering & Hälsa on osa Tukholman alueella annettavaa hoitoa.
Alueen tulee tarjota erityyppistä apua henkilöille, joilla on jokin toimintarajoite. Kysymykseen voi esimerkiksi tulla:
- kuntoutus
- apuvälineet
- tulkkipalvelu, asioimistulkkaus.
Laissa on myös määräyksiä hoitotakuusta. Hoitotakuu merkitsee, että sinulla on oikeus saada hoitoa tietyn ajan kuluessa.
Sosiaalipalvelulaki (SoL)
Sosiaalipalvelulaissa säädetään, että henkilöillä, joilla on jokin toimintarajoite ja heidän omaisillaan on oikeus saada tukea kunnalta.
Se, mitä apua sinulla on mahdollisuus saada, riippuu tarpeistasi. Pyrkimyksenä on, että voisit elää vastaavanlaista elämää muiden kanssa.
Kunnan tarjoamaa tukea kutsutaan avuksi tai avustukseksi (bistånd). Voit hakea useammanlaista tukea. Esimerkkejä tuesta ovat:
- asumistuki
- yhteyshenkilö
- saattaja
- asunto, jossa on saatavana erityisiä palveluja
- raha – toimeentulotuki - asuntoon, ruokaan ja muihin tarpeisiisi.
Sosiaalipalvelulakiin perustuvaa tukea haet siitä kunnasta, jossa asut. Tukholman kaupungissa asuvat hakevat tukea oman kaupunginosansa kautta.
Huoltaja, uskottu mies, holhooja tai edunvalvoja voi hakea tukea.
15 vuotta täyttäneet voivat itse hakea tukea. Et voi hakea rahaa.
Voit tehdä hakemuksen suullisesti tai kirjallisesti.
LSS-laki, eli laki eräille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palveluista
LSS-laki, eli laki eräille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palveluista, sisältää määräyksiä siitä, että henkilöt, joilla on jokin laaja toimintarajoite, voivat hakea tukea. Laajalla toimintarajoitteella tarkoitetaan rajoitetta, joka vaikuttaa paljon asianomaisen elämään. Toimintarajoitteen on myös jatkuttava joko pitkään tai koko elämän ajan.
Laki koskee kolmea eri ryhmää. Laissa näitä ryhmiä kutsutaan henkilöpiireiksi (personkrets):
- Henkilöt, joilla on jokin älyllinen toimintarajoite tai autismi.
- Henkilöt, jotka ovat saaneet jonkin aivovamman aikuisena tai jonkin onnettomuuden tai sairauden johdosta ja joiden aivovamma on vakava.
- Henkilöt, joilla on muita laajoja toimintarajoitteita, joista aiheutuu monenlaisia vaikeuksia elämässä.
Tuen tulee auttaa henkilöä elämään hyvää elämää.
Voit hakea kymmentä erityyppistä tukea. Niitä kutsutaan panostuksiksi tai toimiksi (insats), ja niitä ovat muun muassa:
- yhteyshenkilö
- lomittaja- ja saattajapalvelu
- henkilökohtainen apu
- lyhytaikaisoleskelu
- päivätoiminta
- asunto perhekodissa tai asunnossa, jossa on erityisiä palveluja
Tätä tukea haetaan asuinkunnasta, ja se perustuu LSS-lakiin, eli lakiin eräille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palveluista.
Huoltaja, uskottu mies, holhooja tai edunvalvoja voi hakea tukea.
15 vuotta täyttäneet voivat itse hakea tukea.
Voit tehdä hakemuksen suullisesti tai kirjallisesti.
Koordinoitu yksilöllinen suunnitelma
Henkilöt, jotka saavat tukea sekä kunnalta että alueelta, voivat saada koordinoidun yksilöllisen suunnitelman (SIP, samordnad individuell plan)
Koordinoitu yksilöllinen suunnitelma on tarkoitettu avuksi, jotta sinä ja läheisesi voisitte suunnitella ja koordinoida eri tahoilta annettavan avun. Tämä koskee esimerkkejä tilanteita, jossa saat sekä kuntoutusta että sosiaalipalvelun apua.
Koordinoidun yksilöllisen suunnitelman on oltava selkeä, ja sen tulee muun muassa sisältää seuraavat tiedot:
- mitä apupanostuksia sinulle annetaan
- kuka niistä vastaa
- millä tavoin suunnitelman seurannasta huolehditaan.
Jos olet yhteydessä Vakuutuskassaan (Försäkringskassan) ja Työnvälitykseen (Arbetsförmedlingen), voidaan myös ne ottaa mukaan koordinoituun yksilölliseen suunnitelmaan.