Näin meihin vaikuttaa fyysinen aktiviteetti (Så påverkas vi av fysisk aktivitet)

Keuhkot ja kunto

Kun sie kävelet reiphaasti eli jokkaat, sie saatat hengästyä. Tämä johtuu siittä, ette sinun kroppa tarttee enemän happea. Sie hengit hopumpaa ja saat enemän ilmaa keuhkoihin, mikä tekkee, ette sinun veri saapi enemän happea. Sinun syän lyöpi kätevämin ja pumppaa enemän hapetettua verta lihakshiin.

Nämä vaikutukset on hyviä kropale, mutta ne häviävät aika kätevästi trääninkin jälkhiin. Pusitiivisten vaikutuksitten ylläpitäminen sie tarttet träänata kaksi eli kolme kertaa viikossa. Se pittää olla jotaki, joka saapi sinun hengästymhään ja saapi pylsin nousemhaan. Sitä kuttuthaan kuntoträäninkiks.

Jos träänaat säänölisesti, sinun keuhkot tulevat lujemaks ja voivat ottaa ylös enemän happea. Sillon sie saat pareman kestävyyen ja kunnon. Kun sinun kunto paranee, pusitiiviset vaikutukset säilyvät kans kun sie leppäät. Hyvä kunto antaa pareman terhveyven, elämänkvaliteen ja mielialan. Se vähentää kans monen vakavitten saihrauksitten riskiä.

Syän ja verisuonet

Trääninki on hyvä syämele ja verisuonile. Se parantaa syämen toimintaa, auttaa luomhaan uusia verisuonia ja antaa pareman arvon verenrasvale ja verenpainole. Syän tullee lujemaks ja pumppaa enemän verta joka kerta, kun se lyöpi. Sillon syän tarttee lyöä harvemin, kun sie leppäät.

Parempi kunto merkittee matalampaa lepopylsiä ja verenpainoa. Se vähentää syämen työtä ja vähentää syän- ja verisuonitauvitten riskiä. Trääninki auttaa kans luomhaan uusia verisuonia, joka lissää verenvirtaa ja lihakset saavat enemän happea.

Trääninki vähentää "huonon" kolesteroolin määrää veressä ja lissää samala "hyvvää" kolesteroolia. Se voipi kans lisätä punaselliä, jokka kuljettavat happea veressä.

Insyliini on hormooni, joka ohjaa verensokkeria. Kun sie träänaat, sie tarttet vähemän insyliiniä ja tämä on hyvä ehkäisheen tyyppi 2 diabeettestä.

Lihakset

Kun käytät sinun lihaksia, kropassa tapahtuu paljon. Pylsi nousee, syän pumppaa enemän verta, hengit hopumpaa ja hormoonia lissäintyy. Sie tarttet lihaksia ette tehhä asioita, kun kävelä, laukkoa, nostaa, kääntää päätä ja ottaa vasthaan ittesti, jos lankeat. Lujat lihakset suojaavat kans luurankoa.

Luurangon lihakset on tehty lihassellistä, jokka on liitetty yhteen lihasfiiberiks. Esimerkiksi kun sie oikaset käsivartta ja aiot ottaa jotaki, sillon sinun aivot lähättävät signaalia lihassellile, ette net vetäytyvät yhteen. Mitä enemän sie panostat asihaan, sitä enemän lihasfiiberiä aktiveeraintuu.

Kun sie träänaat, lihakset lujentuvat ja vahvistuvat. Kun sie seuraavalla kerrala tehet saman asian, se tuntuu helpomalta. Lihakset tulevat kans paremaks käythään enersjiitä paremin, niin ette net jaksavat olla väsymättä töissä pitemphään. Trääninkin jälkhiin lihakset tarttevat levätä ja saa aikaa vahvistumhaan.

Kropassa tapahtuu usseita asioita, kun sie träänaat.

• Hormoonit, kun kasvuhormooni ja testosterooni, lissäintyvät, mikä auttaa lihaksia kasvamhaan.
• Enemän mitokondrieita (sellitten voimalaitos) kasvaa, joka tekkee, ette lihakset saattavat käyttää enersjiitä paremin ja jaksaa pitemphään.
• Hermosysteemi tullee paremaks saamhaan käynthiin enemän lihasfiiberiä, joka lissää voimaa ja kätevyyttä.
• Kroppa korjaa ja vahvistaa lihasfiiberiä, jokka on kärsinheet trääninkistä ja saanheet pieniä vaarattomia vahinkoja. Sie saat lihassärkyä, joka mennee pois muutaman päivän jälkhiin.

Balansi ja koordineerinki

Fyysinen aktiviteetti parantaa sinun balansia ja koordineerinkiä. Tämä on seuraus siittä, ette aivoitten verenkierto lissäintyy ja ainheenvaihdunta paranee. Balansi ja koordineerinki tulevat kans paremaks, jos sulla on lujat lihakset.

Kun träänaat säänölisesti, sinun reaksjuunikyky paranee ja sie lasket lankeamisen riskiä.

Sie saatat helposti träänata balansia kotona. Sie tarttet tehhä balansi- ja voimaharjotuksia 2-3 kertaa viikossa ette saa tuloksia.

Balansin harjotksia

Siirtää painoa – Seiso jalat leveänä ja siirä (painoa jalasta toisheen. Tehe sen 8-12 kertaa.

Balansikävely – Kävele laattiala pitkin teipattua viivaa. Kun harjotus tuntuu helpolta, sie voit pitentää matkaa.

Kävele varphaila ja kantapäilä – Kävele palasen matkaa sinun kantapäitten päälä, sitten varphaitten päälä. Lissää matkaa, kun sie saatat.

Seiso yhelä jalala – Seiso yhen jalan päälä ja riittaa sinun toisela jalala monta kaheksaa ilmhaan. Tehe uuvesti muuttamalla jalkaa.

Vatta ja suoli

Säänölinen trääninki vaikuttaa monela tavala vattaa. Kun suolet liikkuvat enemän, ummetuksen riski vähenee. Tämä koskee kunto- ja voimaträäninkiä.

Trääninki vaikuttaa kans suolifloorhaan, jokka on net miljoonat bakteeriet ja mikro-organismit jokka on suolissa. Henkilöilä, jokka träänaavat säänölisesti, on parempi suolifloora kuin niilä, jokka ei träänaa. Trääninki parantaa ruansulatusta koska se lissää verenkiertoa ruansulatussysteemissä. Se auttaa ruokaa hajoamhaan paremin ja tekkee ette ravintoainheet saattavat imeytyä suolhiin ja lähätethään verheen.

Fyysinen aktiviteetti vähentää kans inflamasjuunia kropassa. Korkeampi verenkierto ja enemän ainheita, jokka estävät inflamasjuunia auttavat lieventämhään prubleemiä suolissa.. Se saattaa esimerkiks olla kun on herkkä suoli (IBS) eli tulehtukselinen suolisairhaus (IBD). Trääninki voipi kans vähentää pitkäaikhaista stressiä, joka on haitalinen vattale ja suolile.

Psyykkinen terhveys ja ittenluottamus

Säänölinen trääninki voipi parantaa sinun psyykkistä terhveyttä. Trääninki saattaa kans vähentää vaivaa ja masenusta.

Kun sie träänaat, aivot vaphauttavat endorfiinia, jokka on ainheita, joila on positiivinen vaikutus sinun kiirile. Trääninki vuoron jälkhiin endorfiinit voivat lua ilon ja hyvinvoinin tuntheen.

Trääninki lissää kans serotoniinin ja dopamiinin määrää, jokka vaikuttavat tunteishiin ja kiirhiin. Näitten ainheitten korkeamat tasot voivat vähentää masenusta ja ahistusta. Lisäksi trääninki auttaa aivoja tulemhaan enemän fleksiibeliks ja tekkee kropan stressisysteemin vahvemaks.

Psyykkinen epäterhveys kuuluu useasti yhteen uni vaikeuksitten kans. Säänölinen trääninki, olletikki kuntoträäninki, saattaa parantaa unta ja tekkee ette sie nukut paremin.

Moni viihtyy träänata yhessä muitten kans, esimerkiks olla mukana jymppapassissa eli kävelyryhmässä. Kun träänaa muitten kans, se voipi kans auttaa vastusthaan yksinhäisyyen tuntheita.

Kun sie tunnet lujemaks, kätevämäks eli enemän kestävämäks, se voipi antaa sulle tuntheen ette sulla on kroppa kontrollissa. Se sinänsä saattaa lisätä sinun itteluottamusta, ja se voipi kans vaikuttaa positiivisesti muile elämän aloile.

Stressi

Säänölinen fyysinen aktiviteetti auttaa sinua hoitamhaan stressiä. Trääninki vaikuttaa siihen, kuinka aivot ja kroppa reakeeraavat stressi tilantheishiin ja miljööhin.

Trääninki laskee stressihormooni kortisolin tasoa ja lissää kropan "hyvän olon hormoonia" endorfiinia. Kun endorfiinit lissäintyvät trääninkin aikana ja sen jälkhiin, sie tunnet rauhaa ja ja voit paremin. Se saattaa vastustaa negatiivisia tuntheita, kun vaiva ja masenus, jokka ussein seuraavat stressiä.

Uni

Trääninki saattaa auttaa sinua, jolla on nukkumisen vaikeuksia eli nukut liian vähän. Trääninki voipi antaa hyvän unirytmin, vähenthään stressiä ja paranthaan unta sekä lyhyn ette pitkän aika kautena.

Jos sie motsjuneeraat säänölisesti päivänvalossa, melatoniinihormooni lissäintyy. Se ohjaa kropan rytmiä nukkumisen ja herälä olemisen välilä. Melatoniini on erityisen tärkeä, jos sulla on vaikea päästä nukhuun illala.

Trääninki auttaa kans hermosysteemiä rauhottumhaan, joka tekkee ette uni voipi tulla paremaks. Unen kvalitee paranee kans, olletikki syvä uni. Syvä uni on tärkeä vaikuttaja ette aivot ja kroppa saattaa saa takashin täyven toimen. Ja sie tunnet ittesti enemän herälä ja virkkuna päivän aikana.

Keskittyminen (konsentrasjuuni) ja muisto

Fyysinen aktiviteetti lissää verenkiertoa aivhoin. Se lissää happea ja hermosellitten tarvittavaa ravintoa, joka auttaa aivoja poistamhaan haitalisia ainheita. Tämä tekkee ette sie saatat paremin keskittyä, paranat sinun muistoa ja opit uusia asioita helpomin.

Keveä trääninki, kun uinti ja kävely, lissää kans dopamiinia ja serotoniinia. Nämät on hormoonia, jokka on tärkeitä keskittymisele ja muistole.

Säänölinen fyysinen aktiviteetti lissää aivojen kykyä muuttumhaan ja sopeutumhaan. Kun sie träänaat, sie samala stimyleeraat uusitten hermosellitten kasvoa aivoissa.

Kipu ja särky

On hyvä liikkua, jos sulla on kipua eli pitkäaikaista särkyä. Tämä vaphauttaa "hyvän voinin hormoonia" endorfiini, joka toimii kropan omana kipulääkheenä. Vaikka träänaisit vain kerran, saatat tuntea varsin vähemän kipua.

Pitkäaikainen särky liittyy ussein kropan inflamasjuunhiin, esimerkiks reumatismi. Trääninki voipi laskea ainheita jokka luovat inflamasjuunia ja lisätä ainheita jokka vastustavat inflamasjuunia.

Toinen särjyn syy voipi olla se, ette kroppa on epätasasesti käytössä. Eli ette lihakset on spastisia ja jännittyvät ilman ette saattaa kontroleerata. Säänölinen liikkuminen ja trääninki saattavat vaphauttaa lihaksitten jännitystä.

Kun träänaat säänölisesti, sinun lihakset tulevat lujemaks. Lihakset poistavat painoa luista ja jäsenistä, ja se saattaa vähentää kipuja ja särkyjä.

Trääninki voipi kans vaikuttaa kuinka met koema särkyä. Aivot tulevat paremaksi othaan huolen särkysignaalista ja tämä tekkee, ette met saatama tuntea vähemän särkyä, vaikka särjyn syyt on jäljelä.

Väsymys, stressi ja vaiva vaikuttavat särkhyyn. Jos träänaat säänölisesti, siet saatat nukkua paremin ja tuntea vähemän stressiä. Motsjuuni voipi kans vähentää vaivoja ja masenusta.

Luuranko, suonet ja nivelsie

Sinun luuranko on tehty luusta. Lujat luut vähentävät jalan taittumisen riskiä. Sie voit vahvistaa sinun luut käyttämällä niitä. Hyvä trääninki luurangole on esimerkiks painonnosto, aerobia, volleypallo ja jalkapallo. Kävely on kans hyvä, mutta ei yhtä tehokas.

Se saattaa tuntua raskhaalta nostaa painoja, mutta mitä raskhaampaa sie nostat, sitä lujemaks sinun luut tulevat. Pienet jyshäykset potkimalla palloa eli hyppiä voivat tuntua alussa ilkeältä, mutta jonkin aijan päästä sinun luuranko tullee kestämhään miitä paremin.

Säänölinen trääninki, erityisesti voimaharjottelu, tekkee kans suonet ja nivelsitheet vahvemaks ja liikkuvamaks. Tämä vähentää loukkaantumisen riskiä. Trääninki lissää kans kollagea, joka on tärkeä suonile ja nivelsitheile.

Trääninki parantaa verenkiertoa koko kropassa, mukhaan luettu suonet ja nivelsitheet. Hyvä verenkierto auttaa parantamhaan haavoja ja vahinkoja ja vähentää inflamasjuunia.

Imyynisuoja

Säänölinen trääninki vahvistaa imyynisuojaa. Kun sie träänaat, imyynisuoja selliten ja vasta-ainheitten määrää lissäintyy, jokka suojaavat sairhauksista. Keveä trääninki, kun reipas kävely eli pyöräily, riittää vähentämhään vilustumisen ja muitten infektsjuunitten riskiä.

Kun sie träänaat, sie lissäät kans ainheita jokka vastustavat inflamasjuunia. Tämä on tärkeä, koska kruuninen inflamasjuuni saattaa johtaa auttoimyyni sairhaukshiin ja syän- ja verisuonitauthin.

Trääninki parantaa verenkiertoa ja kropan kudoksitten happettumista. Tämä tekkee ette imyynisuojan sellit kätevämin löytävät tartunan saanheet eli tulehtunheet alueet.

Säänölinen trääninki auttaa kans laskemhaan stressihormooni kortisoolin tasoa. Jos kortisooli tasot on liian korkeat pitkän aijan, se voipi vahingoittea imyynisuojaa.